The reptiles evolve, and the race for survival continues on land. Giant arthropods lurk in the Carboniferous forest, and sail-backed mammal-like reptiles fight for the survival of their young in the Permian.
Documentary ( BBC Documentary ) 530 million years ago: Cambrian Place: Chengjiang, China Oxygen Content: 30% below today Hazards: world's first super predator The first episode begins with an illustration of the giant impact hypothesis: approximately 4.4 billion years ago when the Earth was formed, it is conjectured that a planet-like object referred to as Theia collided into the early Earth, dynamically reshaping the Earth and forming the moon. The episode then jumps ahead to the Cambrian Explosion, showing the first diversification of life in the sea. Strange arthropod predators called Anomalocaris feed on trilobites, and fight with each other, whereupon the wounded loser is attacked by a school of Haikouichthys, described as the first vertebrate.
Meriskorpionit (Eurypterida) oli esihistoriallinen
niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 510–
248 miljoonaa vuotta sitten
paleotsooisella maailmankaudella. Ennen kalojen ilmestymistä ne olivat matalien
vesien merkittävimpiä saalistajia. Niillä oli kuusi jalkaa, joista kaksi
takimmaista olivat litistyneet melamaisiksi eviksi. Jotkin lajit, kuten
Megalograptus, pystyivät oleilemaan maalla vähän aikaa.
Trilobiitit (/ traɪlɵbaɪt /, / trɪlɵbaɪt /; tarkoittaa
"kolme lohkoa") ovat fossiilisia ryhmä sukupuuttoon meren
niveljalkaisten, jotka muodostavat luokan Trilobita. Trilobiitit muodostavat
yhden
Fanerotsooinen
aioni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja
kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Kaudelta
löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli
evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten
eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi
muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki
eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän
siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä.
Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 %
(noin 7000 ppm).
Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon
syntyessä. Maan historian merkittävimpiä vaiheita ovat olleet suuren kappaleen
törmäys 4,5 miljardia vuotta sitten, mikä synnytti maan kiertolaisenKuun;
mannerten, ilmakehän ja merten synty 3,5–4 miljardia vuotta sitten; sekä elämän
synty 3–3,5 miljardia vuotta sitten.